Talvipyöräilyyn panostaminen on arvovalinta

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

Kuva talvipyöräilystä

Talvipyöräily onnistuu myös Suomessa varsin helposti. On vain asennekysymys, haluammeko sen mahdollistaa.

Talvipyöräily onnistuu myös Suomessa varsin helposti. On vain asennekysymys, haluammeko sen mahdollistaa. Tästä erittäin hyvänä esimerkkinä toimii Oulun kaupunki. Oulussa pyöräilyn kulkutapaosuus on talvellakin 12 prosentin luokkaa. Vertailun vuoksi Hämeenlinnassa pyöräillään kesälläkin vain kuuden prosentin kulkutapaosuudella.

Mitä talvipyöräily sitten edellyttää? Käytännössä edellytyksiä on kolme. Jotta pyöräily jatkuu läpi talven, täytyy pyöräilyverkoston olla myös kesällä riittävän laaja ja laadukas. Talvella reittien kunnossapito korostuu ja siihen pitää priorisoida rahaa ja työtä. Kolmas tekijä on pyöräilijän oma panostus pyörän talvivarustukseen ja vaatetukseen.

Hämeenlinnassa ollaan viimevuosina saatu luotua pyöräilymyönteisempää ilmapiiriä ja pyöräilyhankkeita onkin ollut nyt vuosittain. On kehitetty pyöräilyn näkyvyyttä ja viestintää, rakennettu infraa ja luotu erilaisia pyöräilykokeiluja työpaikoilla. Kuitenkin edelleen Kaupunkirakennelautakunnan suunnitelluista investoinneista alle viisi prosenttia (Talousarvio 2019, 400 000 euroa) kohdistuu kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin. Helsingissä investoitiin pyöräilyyn viime vuonna 14 prosenttia liikenteen kokonaisbudjetista ja YK suosittaa pyöräliikenteeseen käytettävän 20 prosenttia liikennebudjetista. Lähivuosina saadaan toteutettua Rapamäen ohitus ja keskustan pyörätie Sibeliuksenkadulle valtion avustamana, mutta enemmän pitäisi saada tehtyä omallakin rahoituksella. Jotta pyöräilyverkko olisi kesälläkin houkutteleva, tulisi pyöräilyn osuutta investoinneissa kasvattaa merkittävästi.

Mikä hienointa, pieniä parannuksia voitaisi tehdä myös ilman lisäkustannuksia siirtämällä parempaa kalustoa jalankulun ja pyöräilyn reiteille sekä priorisoimalla niitä autoteihin nähden korkeammalle.

Talvikunnossapidon laatu pyöräteillä on myös kiinni tahdosta. Mikäli haluamme oikeasti edistää pyöräilyä, voidaan reitit kyllä pitää kunnossa myös talvella. Oulussa on tehty valinta, että panostetaan pyöräilyyn ja talvikunnossapitoon. Pyöräteiden kunnossapito on myös priorisoitu autoteiden edelle. Kustannukset ovat noin 3200 euroa kilometriä kohden vuodessa, mikä on perinteisiä urakkasopimuksia enemmän, joskin autoteiden kustannukset ovat moninkertaisia tähän nähden. Mutta tulokset ovat olleet niin hyviä, että tämä panostus on ilomielin tehty ja sitä halutaan jatkaa.

Oululaiset ovat urakoitsijan kilpailutuksessa vaatineet oikeita asioita ja tulos on loistava. Aurauskaluston kuljettajia ja työnjohtajia mm. vaaditaan pyöräilemään itse ja työtovereidensa toimesta aurattuja pyöräteitä, jotta saavat itse kokemuksen tuottamastaan laadusta ja myös poikkeamista. Lisäksi urakoitsija on velvoitettu järjestämään kahdesti vuodessa pyöräilyä edistävä tapahtuma, joissa on esimerkiksi jaettu kuumaa kaakaota ja samalla tietoa kunnossapidosta ja pyöräilystä sekä ennen kaikkea kerätty palautetta.

Talvipyöräilypukeutumiseen täytyy jokaisen kiinnittää huomiota, jotta pyöräily on mukavaa. Pyörään on helppo itsekin vaihtaa nastarenkaat alle ja meillä on monia palvelevia liikkeitä kaupungissa. Tähänkin kaupunki voi vaikuttaa viestinnällään.

Talvipyöräilyyn panostaminen on siis arvovalinta. Haluammeko tosissamme edistää pyöräilyä? Hieman enemmän se maksaa, mutta kun muistetaan pyöräilyn positiiviset vaikutukset terveyteen, talouteen, ja ympäristöön, niin panostukset kyllä maksavat itsensä takaisin hyvinkin nopeasti. Mikä hienointa, pieniä parannuksia voitaisi tehdä myös ilman lisäkustannuksia siirtämällä parempaa kalustoa jalankulun ja pyöräilyn reiteille sekä priorisoimalla niitä autoteihin nähden korkeammalle. Hämeenlinnassa täytyy alkaa tasaisesti vuosi vuodelta kasvattamaan pyöräilyn hankkeisiin kohdistuvien investointien määrää ja seuraavassa kunnossapidon kilpailutuksessa huomioida pyöräily merkittävästi nykyistä paremmin ja innovatiivisemmin.

Otetaan Oulusta mallia ja mennään vielä ohitse!

Allekirjoitus animaatio
Kimi Känkänen

Kirjoitus julkaistu 31.3.2021 lyhennettynä Hämeen Sanomien Just-liitteen mielipidepalstalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *