Antti Pennanen peräänkuulutti Jääkiekkolehdessä (2/2021) liikkumattomuuden taklaamista ja sen nousua paremmin esiin näissä vaaleissa. Pennanen viittasi lasten ja nuorten liikkumattomuuteen termillä liikuntapommi ja kaipasi kärkiehdokkaiden nostavan asiaa esiin vaalityössään. En ole millään mittarilla kärkiehdokas, mutta itse olen nostanut liikkumattomuuden kärkiteemoihini, käytännössä kaikkiin kolmeen niistä. Haluan edistää tervettä Hämeenlinnaa; lähiliikuntapaikkoja ja yhteyttä luontoon. Haluan edistää arkiliikkumista kävelyä ja pyöräilyä edistämällä. Haluan kiinnittää huomiota liikkumattomuuteen ja lähteä ratkomaan sitä ongelmaa, yhtenä työkaluna kävelyn ja pyöräilyn edistäminen.
Liikkumattomuudella tarkoitetaan paitsi paikallaan pysymistä, myös liian vähäistä liikkumista. Valtioneuvoston kanslian 2018 julkaisemassa raportissa todetaan liikkumattomuuden taloudellisten vaikutusten olevan valtavia ja niiden ennustetaan vain kasvavan kasvamistaan. Kustannuksia ei synny vain ja pelkästään suoraan terveydenhuollon kasvavista kuluista, vaan myös terveyden heikkenemisen aiheuttamista muista ongelmista, kuten verojen menetykset, laitoshoitokustannukset, syrjäytyminen ym.

Raportissa myös kerrotaan tutkimuksista, joiden mukaan suomalaiset liikkuvat aivan liian vähän ja vain neljännes täyttää suositukset kestävyysliikunnan määrästä. Merkittävä osa valveillaoloajasta vietetään istuen paikallaan. Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono kunto altistavat lukuisille sairauksille ja toisaalta liikunnan on todettu voivan ehkäistä ja parantaa monia sairauksia. Raportti tarkastelee vaikutuksia valtion tasolla, mutta vaikutukset ovat suhteessa yhtä suuria myös meillä Hämeenlinnassa.
Kansainvälisesti on tutkittu, että 0,3 – 4,6 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista aiheutuu liikkumattomuudesta. Hämeenlinnassa liikkumattomuus siis aiheuttaa terveydenhuollolle jopa 11 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Lisäksi sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista kuolemista lasketut kustannukset ovat noin kaksinkertaiset terveyspalveluiden kustannuksiin verrattuna. Vuoden 2016 Hämeenlinnan pyöräilyn edistämisohjelmassa kerrottiin, että vain 20 % kasvu pyöräilymäärissä vähentää kuolleisuutta niin merkittävästi, että siitä syntyisi pitkällä aikavälillä jopa 900 000 euron vuosittaiset säästöt.
Suomessa yhtä työikäistä henkilöä kohden kertyy keskimäärin 16,7 sairauspäivää vuodessa, mikä aiheuttaa kustannuksia jopa 6 680 euroa. Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset ovat siis merkittäviä. Koko ajan enenevissä määrin suomalaiset eivät kuitenkaan liiku tarpeeksi, vaikka THL:n mukaan kuitenkin vain puolen tunnin kävely tai pyöräily päivittäin, esimerkiksi koulu- tai työmatkana, riittäisi kattamaa suositellun kestävyysliikunnan määrän. Työntekijöiden liikunnan tukemisella voitaisi sairauspäiviä vähentää merkittävästi.
Tutkimuksissa on myös todettu yhteys liikunnallisen aktiivisuuden ja menestyksekkään koulutus- ja työuran välillä.
Nuoruuden vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on yhteydessä koulutus- ja työurilla menestymiseen, kun mittarina käytetään mm. koulutustasoa, työllisyyttä tai ansiotuloja aikuisena. Yhteiskunnan näkökulmasta tulos näkyy suurempina verotuloina ja vähäisempänä maksettujen tukien määränä.
Jaana Kari, Tuija Tammelin, Eino Havas, Jaakko Pehkonen (Valtioneuvoston julkaisu)
Meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta pysyisimme kaupunkina aktiivisena.
- Lasten ja nuorten liikkumisen turvaaminen tärkeää:
- Varhaiskasvatuksessa ja koulussa tulee huolehtia lasten riittävästä liikunnasta ja liikuntakasvatuksesta. Monipuolinen liikuntatarjonta motivoi lapsia liikkumaan ja mahdollisesti löytämään itselleen liikuntaharrastuksen.
- Kaupungin täytyy mahdollistaa kaikille lapsille ja nuorille vähintään yksi harrastus. Harrastus voi olla muukin, kuin liikuntaharrastus. Harrastuspaikalle kuitenkin on syytä kannustaa tulemaan kävellen tai pyörällä.
- Kaupungin laitosten tilojen tarjoaminen lasten ja nuorten käyttöön tarkasteltava vuokrauksesta vapaaksi jääneiden aikojen osalta
- Kouluissa tulisi virallisen ohjeistuksen, eli uimataidon opettamisen, lisäksi opettaa kaikille lapsille hiihtäminen ja luisteleminen edes tyydyttävällä tasolla
- Lähiliikuntapaikat ja lähiluonto täytyy olla kaikkien kaupunkilaisten helposti saavutettavissa.
- Edistetään lupa- ja muiden prosessien ketteryyttä, jotta saadaan tarjottua padel-toimijoille ja muille toimijoille paikkoja järjestää ulkoliikuntapaikoille palveluita
- Hämeenlinnaan tulee rakentaa torin kentän lisäksi suurempi tekojääkenttä
- Hämeenlinnan kaupungin tulee esimerkillään kannustaa yksityisiä työnantajia edistämään työntekijöidensä liikuntaa
- tarjoamalla työaikaan sijoittuvan liikunnan mahdollisuutta,
- antamalla työntekijöille lainaa pyörän hankintaan,
- sisällyttää osa kävellen tai pyöräillen tehdystä työmatkasta työaikaan,
- kohentamalla puku- ja suihkutiloja,
- kehittämällä toimitilojensa pyöräpysäköintiä,
- osallistumalla kilometrikisoihin ja vastaaviin kampanjoihin ja
- jatkamalla ja laajentamalla kotihoidon sähköpyöräkokeilua.
- Työpaikkojen liikkumisenohjausta tulee edelleen kehittää.
- Kävelyä ja pyöräilyä tulee edistää
- järjestämällä tapahtumia,
- kehittämällä talvikunnossapitoa,
- rakentamalla uutta kävelyn ja pyöräilyn infraa,
- parantamalla pysäköintioloja,
- kehittämällä viestintää,
- kiinnittämällä huomiota työnaikaisiin järjestelyihin,
- perustamalla pyöräilykoordinaattori toimi,
- kehittämällä pyörämatkailua ja
- päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuvin toimenpitein ym.
Arkiliikunnan mahdollistaminen on siis avainasemassa ja se on harrastustoimintaakin tärkeämmässä roolissa liikkumattomuutta vastaan taistelemisessa.

Vastaa