Hyvät toverit ja lukijat. Paljon on tapahtunut kävelyn ja pyöräilyn saralla sitten vaalien ja on varmaan syytä koota yhteen vähän tapahtumia. Lehdessä kun asioista on juttu, mutta se hautautuu somen mölinän ja monesti disinformaation alle. Tässä infopaketti siitä mitä on tapahtunut ja hieman myös mitä tulee tapahtumaan.

KäPy tarkoittaa siis kävelyä ja pyöräilyä. Mielestäni yhtä hieno termi, kun aikaisempaan uraani liittynyt HeVi, eli hedelmät ja vihannekset. KäPy on myös parempi termi kuin kevyt liikenne. Sillä haluamme erottaa kävelyn ja pyöräilyn toisistaan, niiden ollen lopulta varsin erilaisia ja omat tarpeensa omaavia kulkumuotoja.

Sibeliuksenkadun pyörätie

Kuten me kaikki varmasti tiedämmekin, Sibeliuksenkadun pyörätie kaatui Kaupunkirakennelautakunnassa aivan käsittämättömistä syistä. Syynä siis oli somemöyhötys. Päätöksestä tuli kokoomusedustajalta muutosehdotus ja perustelu suunnitelman hylkäämiselle oli siis käytännössä somessa noussut meteli joidenkin äänekkäiden tahojen toimesta.

Kaupunkirakennelautakunta siis viis veisasi edeltäjänsä päätöksistä, kaupungin strategiasta, valtion tarjoamasta 1,36 miljoonasta eurosta, kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta ja viihtyisyydestä, sekä pitkästä listasta positiivisia vaikutuksia. Tässä nyt muutama ohjelmakin, joille viitattiin kintalla:

Kaupunkirakennelautakunnassa suunnitelmaa vastaan asettuivat siis kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset. Puolesta olivat demarit, vasemmistoliitto ja vihreät. Vaikka kaikki aloittavat kommenttinsa sanoin ”Kannatan pyöräilyn edistämistä”, niin valitettavasti jotkut jatkavat sitä pilkun jälkeen sanalla ”mutta”. Niinhän sitä sanotaan, että ennen mutta-sanaa kaikki on turhaa.

Veikkaan, että Sibeliuksenkadun pyörätie vielä tulee, mutta maksamme siitä moninkertaisen hinnan, kun se kokonaan omin rahoin tehdään. Valtio nimittäin laittoi nyt kukkaron nyörit kiinni ja leikkaa vain murusiin kävelyn ja pyöräilyn investointitukensa seuraavaan hakuun. Ei myöskään tehnyt hyvää maineellemme jättää käyttämättä myönnettyä tukea.

Hämeenlinnan ensimmäinen pyöräkatu

Olemme me saaneet iloisiakin uutisia kävelyn ja pyöräilyn saralla. Tänään on asennettu Aroniitunkujalle Jukolaan uuden ja kaupunkimme ensimmäisen pyöräkadun liikennemerkit. Jukolan keskustan halki siis kulkee nyt erinomainen pyöräilyreitti ja koko kaupunginosa alkaa näyttämään varsin viehättävältä paikalta asua ja elää. Onneksi olkoon Jukola ja lähialueet.

Pyöräkatu on uuden 1.6.2021 voimaan tulleen tieliikennelain mukainen uusi katutyyppi. Yleensä pyöräkadulla saa siis ajaa myös autolla, mutta pyöräilijälle on annettava esteetön kulku ja ajonopeus sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. Aroniitunkujalle tulevalla pyöräkadulla autoilu on huoltoliikennettä lukuun ottamatta kielletty. Pyöräkadun reunassa kulkee jalkakäytävä ja kadun nopeusrajoitus on 30 km/h, sillä pyöräkatu sijaitsee kyseisen rajoituksen mukaisella nopeusrajoitusalueella.

Aroniitunkujan pyöräkadulle on myös saatu meidän kolmas kävelijöitä ja pyöräilijöitä laskeva piste (artikkelin pääkuvassa). Kadun reunassa olevasta taulusta näkee pyöräilijöiden määrän. Jalankulkijat ja pyöräilijät pääsee näkemään verkkopalvelusta, kunhan tämäkin laskin sinne saadaan liitettyä. Kahden aikaisemman pisteen tiedot netistä jo löytyvätkin kaupungin sivujen kautta.

Rapamäen pyöräkatu ja Päivämäentien pyörätie

Rapamäen suunnitelmista tuli kaksi valitusta, jotka ovat Hallinto-oikeuden käsittelyssä. Toivottavasti päätös sieltä tulee pikaisesti ja Rapamäen pyöräkatua ja eroteltua jalkakäytävää ja pyörätietä sieltä Aroniitunkujalle päästään rakentamaan ensi vuonna. Kun nämä valmistuvat alkaa keskustan ja Loimalahden välinen pyöräilyreitti olla jo melko hyvässä kuosissa.

Hämeentien pyörätie

Hämeen Sanomissakin jo jokin aika sitten kerrottiin, että kun Sibeliuksenkadun hanke kaatui, niin varakohteena on Hämeentien saneeraus. Hämeentie täytyy hulevesiongelmien vuoksi saneerata ja samalla saadaan tehtyä siihen pyörätietkin kuntoon. Hämeentie on pääreittiä ja oleellinen osa rautatieasemalta Viipurintielle. Kadulle on suunniteltu yksisuuntaisia pyöräteitä molemmin puolin katua. Pysäköintiä ei tarvitse poistaa, eikä olemassa olevia komeita puita tarvitse kaataa.

Ortelantien korotettu suojatien ja pyöräilijän ylityspaikka

Ortelan koulun liikenneturvallisuusarvioinnin yhteydessä tunnistettiin tarve korotetulle suojatielle koulureitillä. Sille löytyikin nopeasti pienenä parannuskohteena rahoitus ja rakentaminenkin on saatu jo tehtyä. Liikennemerkkien asennus tehdään kun ne saapuvat liikennemerkkitehtaalta.

Ortelantielle siis tulee Hämeenlinnan ensimmäinen pyöräilijän ylityspaikka, missä autoille on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa. Merkki muistuttaa suojatien merkkiä ja onkin sääntöjen puolesta saman kaltainen. Merkin lempinimi onkin pyöräsuojatie. Merkityssä ylityspaikassa siis ajoneuvo kadulla on aina väistämisvelvollinen pyöräilijään nähden. Sekoittuminen suojatiemerkkiin ei ole mahdollista, sillä niitä käytetään yhdessä, eli korotetulla suojatiellä/pyörätien jatkeella on sekä suojatien merkki että tämä uusi pyöräsuojatien merkki.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa 2022-2026 on työstetty keväästä saakka ja se alkaa olla loppumetreillä. Ohjelman tekemiselle saatiin avustusta Liikenne- ja viestintäministeriö Traficomilta 75 % hankkeen kustannuksista.

Lähtökohtana ohjelman tekemisessä on ollut aikaisempi pyöräilyn edistämisohjelma 2016-2021. Se oli pyöräilyä koskeva, mutta tämä uusi on nostanut kävelyn mukaan ohjelman tähdeksi. Lisäksi edellisen ohjelman jälkeen on tieliikennelaki muuttunut ja esimerkiksi pyörätie on lähtökohtaisesti yksisuuntainen, ellei sitä liikennemerkein merkitä kaksisuuntaiseksi.

Työlle perustettiin ohjausryhmä, johon kuului kaupungin sisältä monialainen työryhmä, sekä kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajisto, kaupunginhallituksen valitsemat edustajat, paikallisen pyöräilyseuran Tawast Cycling Clubin edustaja, Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistyksen edustaja, elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan edustaja, vammaisneuvoston edustajat, vanhusneuvoston edustajat sekä nuorisovaltuuston edustajat. Työtä siis pyrittiin heti tekemään yhteistyössä mahdollisimman laajan kattauksen kanssa, jotta saataisi kaikkia miellyttävä ohjelma aikaiseksi.

Ohjelman teon yhteydessä on pidetty myös kaksi kaikille avointa työpajaa. Ensimmäisessä keväällä haettiin tavoitteita ohjelmalle ja toisessa sysksyllä mietittiin toimenpiteitä. Lisäksi oli kaikille avoin karttapohjainen kysely, millä haettiin myös ideoita ja kehittämiskohteita ohjelmaan. Näiden lisäksi lähetettiin kysely Wilman kautta ala- ja yläkoululaisille, sekä toisen asteen opiskelijoille ja näin saatiin myös heiltä näkemyksiä kävelyyn ja pyöräilyyn.

Ohjelman teon yhteydessä tuotetaan ainakin seuraavat asiakirjat:

• Raportti
• Toimenpidelistaus
• Pyöräilyn tavoiteverkko
• Pyöräilyn tavoiteverkon tärkeimmät investointitarpeet
• Pyöräilyn väylien liikennesuunnitteluperiaatteet
• Kävelyn erikoisalueet
• Kävelyn tavoiteverkko ja tärkeimmät kehittämiskohteet
• Kävelyn väylien liikennesuunnitteluperiaatteet

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta tehdään seuraavaksi lapsivaikutusten arviointi ja yritysvaikutusten arviointi, sekä viimeistellään kaikki dokumentit. Sitten ohjelma viedään kaupunkirakennelautakunnan hyväksyttäväksi joulukuussa ja edelleen valtuustoon saakka ensi vuoden alussa.

Valtuustoaloite pyöräteistä pitäjiin

Eilen Hämeen Sanomissa kerrottiin Anne Laatikaisen (sd.) ja kahdenkymmenen valtuutetun allekirjoittamasta valtuustoaloitteesta, jossa halutaan alkaa edistämään pyöräteitä kantakaupungin ja pitäjien välillä. Kuten toimittajalle kommentoin, löytyvät meidän tulevasta pyöräilyn tavoiteverkosta myös ELY:n olemassa olevat reitit merkittynä ja myös Hämeenlinnan pyöräilyn kannalta tärkeät yhteystarpeet ELY:n verkolla. Kaupunki ei näitä voi kuitenkaan yksinään vaatia tehtävän. Haluamme nimenomaan tuoda esiin kaupungin tahtotilaa ELY:n suuntaan pyöräteiden kehittämiseksi lisäämällä ne myös meidän tavoiteverkkoomme.

Kyseiset yhteydet olisivat siis seudun pyöräilyn kannalta erittäin toivottava ratkaisu, mutta kuten Hämeen Sanomien jutusta kävi ilmi, ovat ne myös kallis paukku. Noin puoli miljoonaa euroa kilometriltä. Kaupungin rahalle varmasti löytyy pyöräilyn kannalta vaikuttavampiakin kohteita, kuten vaikkapa keskustan läpi kulkevat reitit tai Vanajantie ja Viipurintie. Ehdottomasti kannatettava ajatus tehdä pyörätiet pitäjiin, ne olisi toki pitänyt tehdä jo vuosia, ellei kymmeniä vuosia sitten. Todennäköisintä on, että pyöräteitä mahdollisesti voitaisi saada sitten, kun valtio aikanaan parantaa 10-tietä muutoinkin esimerkiksi risteyksiä vähentämällä. Aloitteen kanss aolen myös samaa mieltä pitäjien pyöräteiden tärkeysjärjestyksestä. Eli ensin Renko ja viimeisenä Kalvola. Kalvolasta kun on myös hyvä mahdollisuus liikkua junalla kantakaupunkiin.

Mitä parhainta syksyä kaikille!