Kaupunkipyörien suosio jatkaa kasvuaan ja monet pienemmätkin kaupungit ja kunnat hankkivat niitä omaan katukuvaansa. Helsinki aloitti 2016 kaupunkipyörien tarjoamisen kaduillaan ja silloin pyöriä oli 500 ja asemia 50. Nykyisin pyörien määrä on paisunut 3520:een ja asemiakin on hulppeat 242. Tänä vuonna järjestelmä laajenee entisestään, kun pyöriä tulee lisää 1050 ja asemiakin 105. Kuten kaupunkifillarit.fi –palvelussa todetaan, kaupunkifillareiden ainoa ongelma on niiden kova suosio.
Kaupunkipyörät ovat yleensä kaupungin ylläpitämä järjestelmä. Pyörät on tarkoitettu kaupunkilaisten ja turistien käytettäväksi ja niillä on helppo liikkua ympäri kaupunkia. Pyörillä voi kulkea koko työmatkan tai osan siitä ja sen selässä on erittäin helppo tutustua kaupunkiin. Kaupunkipyörät ovat myös erinomainen lisä täydentämään joukkoliikenteen verkostoa. Pyörien käyttäminen pyritään pitämään edullisena, mikä kannustaa niiden käyttämiseen. Kuluja katetaan kokonaan tai osin mainostuloilla, mutta monesti myös kaupunki maksaa ylläpitääkseen järjestelmää.
Kaupunkipyöräjärjestelmiä löytyy jo ympäri maata. Pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Pyörät löytyvät tietysti myös pyöräilykaupungeista Oulu ja Joensuu. Turussa pyöriä voi käyttää ympäri vuoden. Hämeenlinnaa kaupunkipyörät ovat lähestymässä etelästä, kun Hyvinkää ja Riihimäki ottivat kaupunkipyörät käyttöön viime vuonna. Näiden lisäksi lukuisat muutkin kunnat ovat kaupunkipyöräkuntia.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Nykyään yleisimmin käytössä on malli, jossa pyörä lainataan ja palautetaan kaupunkipyöräasemalle. Esimerkiksi Helsingin järjestelmä toimii siten, että pyörä on fyysisesti kiinni asemassa, ennen sen käyttöön ottoa. Vantaan järjestelmässä on määritetty myös fyysisiä asemia, mutta pyörää ei välttämättä tarvitse kiinnittää telineeseen, vaan riittää, että sen palauttaa määritellyn virtuaalisen alueen sisäpuolelle. Joissakin kaupungeissa on käytössä malli, missä pyörän voi jättää minne tahansa. Ja joissakin näiden yhdistelmiä ja saattaa myös olla alennusta tai käyttöaikaa käyttäjälle, joka palauttaa jonkun muun jättämän pyörän takaisin asemalle.
Hämeenlinnan kaupungin hiilineutraalisuusohjelmassa on listattu toimenpiteeksi kaupunkipyörien käyttöönotto vuodelle 2023. Toivottavasti budjettiin saadaan rahoitus kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotolle ja sittemmin myös niiden vuosittaisiin kuluihin, joita luultavasti ei mainostuloin saada Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa katettua kokonaan.
Meillä Hämeenlinnassa olikin vuonna 2019 ja seuraavana talvena kaupunkipyöräpilotti, jossa oli käytössä 15 Rolanin sähköpyörää ja kuusi virtuaalista pyöräasemaa. Asemien paikkoja vaihdettiin kesän jälkeen talvikaudeksi. Pilotti oli osa HAMKin liikenne 4.0 –hanketta. Pilotista saatiin paljon hyviä kokemuksia ja sen rinnalla tehdystä tutkimuksesta arvokasta tietoa siitä, millainen kaupunkipyöräjärjestelmän tulisi olla toimiakseen parhaiten.
Kaupunkipyöräjärjestelmän tulee olla helposti saavutettavissa. Pyörän lainaaminen tulee olla helppo ja nopea prosessi ja lainaaminen tulee olla mahdollista myös osana joukkoliikenteen matkatuotteita. HAMK totesi tutkimuksiensa tuloksena, että Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa pyöriä tulisi olla vähintään 250 pyörää, jotta se voisi toimia hyvin. Lisäksi ympärivuotinen järjestelmä voi sitouttaa paremmin käyttäjäksi, kun talvella ei tarvitse miettiä, millä nyt kulkee, kun pyöriä ei ole.
Mielestäni Hämeenlinnan kantakaupunki olisi erinomainen kaupunkipyöräkohde, kun 85 % kaupunkilaisista asuu pyöräilymatkan päässä keskustasta. Kaupunkipyöräjärjestelmässä tulisi olla asemaa kohden vähintään kymmenen pyörää. Joten HAMKin määrittelemän minimipyörämäärän perusteella asemia tulisi minimissään 25. Lähdin pohdiskelemaan mihin asemia olisi kiva sijoittaa ja sitten jatkojalostin niiden paikkaa asumistiheyden ja työpaikkojen ja palveluiden sijaintien mukaan. Näiden lisäksi tarkastelin asemien paikkoja myös kaupunkipyöräpilotin HeatMapin mukaan, mistä nähdään missä pilotin pyörillä liikuttiin. Tarkastelun tuloksena tuli 55 asemaa ja verkkoa varmasti tarkemmassa tarkastelussa voidaan karsia ja siihen varmasti joudutaan. Pyöriä tällainen asemaverkko kaipaisi 550 kappaletta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kaupunkipyöräasemien paikkoja valitessa tulee osallistaa kaupunkilaiset avoimin työpajoin ja karttakyselyin, jossa saadaan aikaan mahdollisimman hyvin käyttäjiä palveleva ja runsaassa käytössä oleva järjestelmä. Valitettavasti etäisyydet pitäjiin ovat niin pitkät, että ainakaan ensivaiheessa järjestelmää ei voitaisi ottaa niissä käyttöön.
Olkoon asemaverkko ja pyörien määrä millainen tahansa, tulee oltava mahdollista kytkeä samaan maksuun joukkoliikennelippu ja pyörän lainaus. Vähintäänkin paikallisliikennetasolla, mutta mieluusti myös VR:n ja Matkahuollon tuotteiden kanssa. Maksamisen tulee olla äärimmäisen helppoa ja yksinkertaista, parhaimmillaan pyörän voisi jopa lainata luottokorttia vilauttamalla, ilman rekisteröitymisiä. Lisäksi on panostettava pyöräilyn infraan, jotta kaupunkipyöräily olisi miellyttävää ja järkevää. Hämeenlinnassa kaupunkipyöräjärjestelmän olisi syytä olla myös sähköpyöristä koostuva, sillä meillä on hyvin mäkinen topografia kaupungissamme.
Kommentit