Kaupunkiuutiset julkaisi 6.4.2022 Jarmo Eskelisen kolumnin, jonka aiheena olin minä. Kolumnin tarkoituksena oli heittää lokaa minun ja edustamani puolueen niskaan sekä myös rapauttaa luottamusta Hämeenlinnan kaupungin liikennesuunnitteluun. Valitettavasti koko kolumni on – jälleen – vailla totuuspohjaa väitteineen ja oletuksineen. Alkaa kuulostaa hälyttävän paljon maalittamiselta.
Aikaisemmassa helmikuisessa sometekstissäni, johon Eskelinen viittaa, kommentoin hänen kolumninsa virheellisiä väittämiä. Ilmeisesti valheiden levittely on tarkoituksellista, kun sama meno jatkuu taas. Eskelinen vetää asioita hatustaan kuin Stubb konsanaan, joskin Stubb ymmärsi pyytää ”sori siitä”. Eskelinen ja muutkin halukkaat voivat olla suoraan yhteydessä minuun, mikäli on jotain epäselvää, ettei tarvitse lehtien palstoilla olettamuksia ja valheita levitellä. Yhteystiedot löytyvä verkkosivuiltani, minne Eskelinenkin kertoi Goolettamalla päätyneensä. Korjattakoon nyt Eskelisen väiteitä.
Juristi lausuu tieliikennelaista selvästikin edes lukematta kyseistä lakia. Laissa ei puhuta ”lähtökohtaisesti yksisuuntaisista pyöräteistä”. Lain mukaan pyörätie on yksisuuntainen ja kaksisuuntaisuus pitää erikseen liikennemerkein osoittaa. Perinteinen katu autoille taas on kaksisuuntainen ja vastaavasti yksisuuntaisuus pitää liikennemerkeillä osoittaa. Ei epäselvää.
Juristin asiantuntemus liikennesuunnitteluun näkyy myös käytetyissä termeissä. Sibeliuksenkadulle ei suunniteltu ”pyöräilykaistaa” molemmin puolin. Suunniteltiin pyörätiet molemmin puolin, jotka sitten tilan puutteen vuoksi laskettiin paikoin pyöräkaistoiksi erityisesti pohjoispäässä katua. Ja yksisuuntaisuus valittiin ennen kaikkea liikenneturvallisuuden vuoksi, eikä vain siksi, että valtio meitä ohjaa yksisuuntaisiin järjestelyihin. Tämäkin olisi selvinnyt, kun viitsisi perehtyä asiaan, ennen kun huutelee lehdessä.
Sibeliuksenkadun pyörätiehankkeessa oli vaihtoehtoisia suunnitelmia, toisin kuin Eskelinen väittää. Myös Kasarmikadulle oli vaihtoehtoja. Poliitikot valitsivat useista Kasarmikadulle ja Sibeliuksenkadulle hahmotelluista vaihtoehdoista Sibeliuksenkadun yksisuuntaiset pyörätiet, minkä pohjalta taannoinen esitys oli tehty.
Hanke ei ollut yhtään sen poliittisempi kuin mikään muukaan infran suunnitteluhanke kaupungissamme on. Jo 2018 oli päätetty edetä ratkaisulla, jota viime vuonna esitetiin. Vuonna 2020 päätetiin hakea valtiolta avustusta pyöräilyn infran rakentamiseen ja valittiin kohteeksi keskustan pohjois-etelä –suuntainen reitti, mikä oli 2016 pyöräilyn edistämisohjelmassa jälleen poliittisella päätöksellä määritelty tärkeimmäksi pyöräilyhankkeeksi ja keskustavision yhteydessä vuonna 2019 jälleen poliittisesti vahvistettu tehtäväksi Sibeliuksenkadulle. Allekirjoittanut taas tuli mukaan politiikkaan vasta vuoden 2021 kuntavaaleihin.
Kaupungin työntekijänä taas aloitin lokakuussa 2019, eli päätökset Sibeliuksenkadulle tehtävän pyörätien suunnittelun jatkamisesta oli jo tehty. Keskusta ei myöskään kuulu suunnittelualueeseeni ja suunnitelmat laati konsultti kaupungin ohjauksessa. Osallistuin toki yleissuunnitelman päivittämiseen 2021 kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kautta. Mutta ei, vaikka se Eskelisen agendan kannalta olisi erittäin hyvä, että Sibeliuksenkadun suunnitelma olisi minun kynästäni, se ei sitä ole.
Vaikka Eskelinen myös yrittää liittää Kasarmikadun visiotaan olemassa olevan pyöräverkkoon, niin se ei onnistu kunniakkaasti. Tämäkin asia on moneen kertaan käsitelty. Esimerkiksi Kasarmikadulla Lukiokadun risteyksessä eivät mahdu autotkaan nykyisin kunnolla olemaan, niin siihenkö pitäisi vielä pyörätie rakentaa? Kun ei siihen mahdu turvallista keskisaarekettakaan tekemään nykytilassa. Visioita on helppo heitellä, jos ei perehdy tarjolla olevaan materiaaliin tai fyysisen maailman tuomiin rajoitteisiin.
Muiden mielipiteet ovat minun mielestäni arvokkaita ja niille kannattaa antaa tilaa. Kunhan ne vaan perustuvat faktoihin, eivätkä vaihtoehtoiseen totuuteen. Ja minun mielipiteeni ovat toden totta minun mielipiteitäni. Mielipiteisiini minulla on oikeus, mutta ei ottamaan kantaa kaupungin puolesta. Kaupunki hoitaa tiedottamisensa ja kantansa kertomisen asioihin ihan muita reittejä kuin minun mielipidekirjoitusteni kautta. Siksi painotin aina toimituksellekin, että en halua titteliä näkyviin mielipidekirjoituksiini, jotta ei sekoitettaisi kaupungin kantaan mielipiteitäni.
En ole osallistunut yhdenkään puolueen vaaliohjelman tai valtuustokauden tavoitteiden laatimiseen. Olen esittänyt mielipiteitäni ja tarjonnut asiantuntemustani käytettäväksi tarvittaessa, kuten esimerkiksi Eskelisen mainitsemassa teemakävelyssä. Yksityishenkilöt, valtuutetut ja valtuustoryhmät ovat halutessaan saaneet asettua samalle kannalle tai olemaan vastakkaista mieltä. Teemakävely oli kaikille ihmisille täysin vapaa tapahtuma. Esittelin keskustan pyöräilyolosuhteita ja niiden kehittämisen näkymiä ja ajankohtaisuutensa vuoksi myös Sibeliuksenkatua käytiin lävitse.
Liikennesuunnittelu kyllä tekee vaihtoehtoisia pyörätiesuunnitelmia, ei huolta. Mutta keneltä löytyy kaluunaa suodattaa mitä Eskelinen palstallaan kirjoittelee? Väitän, että mielenkiintoisempia ja ajankohtaisempia kolumneja saataisi aikaan vaikkapa kiertävällä kolumnistivuorolla paikallisten opinahjojen oppilailta.
Asiaan liittyvät aikaisemmat kirjoitukset
En voi kun ihmetellä, minkä ihmeen takia vielä kuukausia myöhemmin Eskelinen päättää lehteen kirjoittaa minun somekommentistani. Ja vielä kun ei ole mitään järkevää sanottavaa aiheeseen. Toisaalta hän hienosti pitää pyöräilyn edistämistä yllä julkisessa keskustelussa.
Jarmo Eskelisen 5.4.2022 verkossa ja 6.4.2022 lehdessä julkaistu kolumni: Selvisi, miksi Kasarmikadulle ei ollut vaihtoehtoista suunnitelmaa pyörätieksi – Pyörätiehanke onkin poliittinen
Jarmo Eskelisen 23.2.2022 verkossa ja lehdessä julkaistu kolumni: Vielä sananen pyörätiehankkeesta – Luodaan liikennesääntöjä, joita ei ole tarkoituskaan noudattaa
Ja tässä vielä vastineeni hänen helmikuiseen kolumniinsa. Kirjoitin tämän Facebookin Hämeenlinnan politiikka -ryhmään:
Vielä sananen pyörätiehankkeesta – koska Jarmokin sanasensa sanoi
De mortuis nil nisi bene. Vapaasti suomennettuna ”kuolleista ei pidä puhua pahaa”. Kaupunkiuutisissa julkaistiin kuitenkin 23.2.2022 asianajaja Jarmo Eskelisen kolumni, jossa kirjoittaja tanssii Sibeliuksenkadun pyörätien haudalla ja repii auki vanhoja haavoja. Hän tekee sen vielä irvokkaasti vailla faktoja. Tiedän, että kolumnissa kirjoittajalla on oikeus piikitellä ja esittää olevansa oikeassa. Mutta tässä tapauksessa kirjoitus oli sen päiväinen pannukakku, että pakko oikaista väitteitä.
Myös Kasarmikadulla on yrityksiä, ei se niin vain onnistu siis sinnekään pyörätietä tehdä. Eikä olla luomassa uusia liikennesääntöjä vaan ne ovat olemassa ihan laissa – liekö uusi käsite asianajajalle. Ei ole myöskään olemassa pyöräkaistaa, joka olisi kaksisuuntainen. Pyörätie voi kaksisuuntainen olla, joskin sekin on laissa lähtökohtaisesti yksisuuntainen.
Sibeliuksenkadun mäki ei ole pyöräilijälle vaarallinen, vaan Palokunnan kadun risteys ja sen autoliikenne, siksi liikennevalot. Palokunnankadun nykyiset valot oltiin samassa yhteydessä poistamassa Kasarmikadun risteyksestä. Lukiokadulle taasen ei oltu rakentamassa Sibeliuksenkadun risteykseen uusia liikennevaloja – ne ovat siellä jo! Liikennevaloja ei myöskään rakenneta pelkästään liikennemäärien perusteella, myös näkemät ja muut turvallisuustekijät huomioidaan. Kasarmikadun ja Lukiokadun risteyksessä todellakin tarvitaan liikennevalot.
Jos ajattelee keskustan pyörätietä kuten kirjoittaja – kulku vain Tampereentieltä Paasikiventielle – niin Kasarmikatu olisi paras vaihtoehto. Mutta pyörätie ei ole vain tuo väli. Pyörätien tarkoitus on yhdistyä muuhun pyöräilyverkkoon Tampereentielle, Paasikiventien alikulkuun, rantareittiin ja keskustan itä-länsi –suuntaiseen pyörätiehen sekä mahdollistaa pyörällä pääsy helposti myös keskustan ytimeen torille. Lisäksi sen olisi syytä palvella matkailua parhaalla mahdollisella tavalla. Pyörätien rakentamisessa sujuvuus on otettava huomioon, sillä viimekädessä päämääränä on lisätä pyöräilyä, eikä se onnistu, jos pyörätieltä pääsetkin vain Paasikiventien liikennevaloihin, mistä ei pääse pyörällä yhtään mihinkään tai joudut tekemään useita 90 asteen mutkia.
Kuten moneen kertaan osoitettu, Sibeliuksenkatu yhdistyy saumattomasti molemmissa päissä pyöräilyverkkoon ja yhdistää myös matkailun näkökulmasta rantareitin, torin ja linnan alueen ja kaiken siltä väliltä toisiinsa. Toivottavasti seuraavalla valtuustokaudella tämäkin ymmärretään 
Kommentit